Ylä-Savon sote kuntayhtymä

”Olen päässyt ratkaisemaan asioita uudella tavalla ja syventämään omaa ammattitaitoani, olen kehittynyt ammattilaisena.” Sitran työhyvinvoinnin edistämishanke TyHy-SIB paransi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hoiva-alan työhyvinvoinnin johtamista ja esimiestyön tukeminen kehittyi.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä oli huolissaan sairauspoissaoloista hoito- ja hoivapalveluissa. Kun he kuulivat Sitran TyHy-SIB -hankkeesta, päättivät he osallistua siihen. 

Julkisen sektorin organisaatioille suunnattu Sitran työhyvinvoinnin edistämishanke TyHy-SIBin tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn vahvistaminen. Hankkeessa oli tarkoitus mallintaa, miten voisi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työhyvinvointia. 

”Sairauspoissaolosyyt ovat meillä hoito- ja hoivapalvelujen tehtäväalueilla erilaisia. Asumispalveluissa suurin syy sairauspoissaoloihin ovat tules-vaivat, kotihoidossa sen sijaan jaksamisen ongelmat ja uupumus”, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän työkykykoordinaattori Anne Roponen kertoo. 

Työhyvinvoinnin edistämishanke TyHy-SIB sisältää muun muassa työyhteisöjen johtamisen kehittämisen, työryhmien toiminnan pulmien selvittämisen, työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen yhteistyön tehostamisen ja työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn tason kartoituksen sekä työkyvyn ylläpitoa ja palauttamista tukevat toimet. 

Keväällä 2017 alkaneeseen hankkeeseen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä osallistui hoito- ja hoivapalvelut, eli noin 500 työntekijää. Suurin osa heistä on lähihoitajia ja seuraavaksi eniten sairaanhoitajia. 

Coronaria Tietotaito oli hankkeen yksi käytännön toteuttaja työ- ja organisaatiopsykologista osaamista hyödyntäen johtamisen ja työterveyshuoltotyön rajapinnalla.

Esimiehet saivat sparrausta ja koulutusta 

Roponen kertoo, että heidän kannaltaan Coronarian työ hankkeessa oli yksi keskeisimmistä. Sekä esimiehet että Anne Roponen kokivat Coronarian työntekijät taitavina ja helposti lähestyttävinä. 

”Olen saanut heistä pelkkää hyvää palautetta. Pirkko-Liisa Hyttinen ja Riitta Syren-Laine ovat tehneet valmennusta (coaching) ja selvityksiä ja heidän kanssaan on ollut helppo tehdä töitä.

Esimiesten keskuudessa erityisesti Syren-Laine sai kiitosta”, Roponen kertoo. 

Pirkko-Liisa Hyttinen ja Riitta Syren-Laine ovat olleet hankkeen alusta lähtien ohjausryhmässä ja ovat antaneet esimiesten koulutusta erikseen yhdessä sovituilla teemoilla. Vuonna 2019 jokaisella esimiehelle oli Coronarian puolesta oma coach ja kuukausittaiset coachaushetket. 

”Suurin osa esimiehistä käytti tilaisuuden hyväkseen ja esimiestaso on hyötynyt sparrauksesta ja coachauksesta.”

Esimiestyö parantunut

Roponen kokee hankkeen onnistuneeksi. Työhyvinvoinnin johtaminen ja esimiestyön tukeminen ovat kehittyneet. Hankkeen myötä esimiestyö on tiivistynyt ja parantunut. Lisäksi kuntayhtymässä esimiehet ovat ymmärtäneet tarvitsevansa tiettyjä työkaluja, kuten säännöllisiä esimiesten tapaamisia. 

”Hankkeessa mukana olleet esimiehet ovat kertoneet, että yhteistyö on välitöntä ja monenlaisissa asioissa otetaan heihin yhteyttä. Yhteistyö esimiesten kesken on parantunut.” 

Muutokset näkyvät työarjessa muun muassa siten, että puheeksiottokulttuuri on parantunut koko kuntayhtymässä. Vaikeat asiat otetaan helpommin puheeksi ja myös työkaverille pyritään sanomaan, jos hänestä ollaan huolissaan. Esimiehet puuttuvat herkemmin epäkohtiin ja tarpeen mukaan tekevät myös kurinpidollisia toimenpiteitä. 

Siihen Roponen on pettynyt, etteivät työntekijät hyödyntäneet mahdollisuutta elämäntapojensa muuttamiseen. Lähes kaikki työntekijät, eli 400 henkilöä, vastasivat alkukartoituskyselyyn. Kun työntekijöille kerrottiin työhyvinvoinnin polun mahdollisuudesta, 100 työntekijää ilmoitti haluavansa sen. 

”Kun tuli projektin alkamisaika, 50 kertoi olevansa käytettävissä. Loppuen lopuksi 23 työntekijää osallistui siihen, mikä on äärimmäisen vähän. Kaikille työntekijöille tarjottiin se, mutta he eivät sitoutuneet siihen. Tämä on asia, josta olisimme kuntayhtymänä voineet yhteiskunnallisesti hyötyä hankkeesta.” 

Ne jotka työhyvinvoinnin polun valitsivat, hyötyivät siitä. 23 henkilöllä ruokailutottumukset paranivat, liikunta lisääntyi, unet paranivat, virkeys lisääntyi ja he laihtuivat. Elämäntapojen muutoksen tuesta vastasivat Aino Health Management Oy:n asiantuntijat. 

”Lähes kaikille tuli myönteisiä asioita elämään. Olisimme saaneet vuorotyöläisille elämäntaparemonttia ja parempaa työkykyä, sillä yli 60 prosentilla oli erilaisia sairastumisriskejä, esimerkiksi diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.  Tässä asiassa hankkeessa ei päästy tavoitteeseen.” 

Loppuun Roponen haluaa vielä kertoa, mitä kaikkea itse on saanut hankkeesta. 

”Kun itse mietin Coronarian kanssa tehtyä yhteistyötä, olen saanut työhöni paljon vinkkejä. Olen päässyt ratkaisemaan asioita uudella tavalla ja syventämään omaa ammattitaitoani. Olen kehittynyt ammattilaisena. Yhteinen matka on ollut todella myönteinen: Coronariassa on rautaista ammattitaitoa!”