Säännöllisen liikkumisen, tavallisen reippaan kävely- tai juoksulenkkeilyn avulla hoivaat ja huollat, jopa kehität arvokkainta ja korvaamattominta osaa kehossasi

Aivohuoltoa lenkkipoluilta

Elimistöstämme löytyy varmasti muutakin korvaamatonta, mutta aivot tulevat itselleni mieleen ensimmäisenä sellaisena elimistön osana, jota ilman ei voi elää. Ei hengittää, ei liikkua, ei tuntea, ei ajatella. Ilman aivojani minua ei ole. Tärkeyteensä verrattuna aivot saattavat jäädä arjessa yllättävän vähälle huomiolle. Vai tunnistatko itse ajattelevasi, miten huollat aivojasi? Mitkä tekosi ja tapasi hoivaavat tärkeintä osaasi, mielesi ja kehosi toiminnan keskusta? Kuinka luulet aivojesi voivan viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua?

Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat toki lukuisat tekijät ja tapamme elämässämme. Aivan kaikkeen emme tietenkään voi vaikuttaa. Uni mainittakoon yhtenä merkittävimmistä aivoterveyden tekijöistä, johon voimme vaikuttaa. Uni on oikeastaan aivojemme elinehto, huoltotauko, jota ilman aivot eivät toimi. Unen puutteet näkyvät aivojen toiminnan muutoksina nopeastikin. Jo yhdenkin huonon yön jälkeen ajatus ei oikein luista – tämä on tuttu kokemus monelle meistä. Nyt kuitenkin muutama sana liikunnasta ja siitä, mitä se voi antaa myös aivoillemme. Ja lisäksi, auttaahan sopiva fyysinen aktiivisuus usein myös nukkumaan paremmin.

Kehittyneen aivotutkimuksen myötä myös liikunnan vaikutuksista aivojen toiminnalle on saatu jo melkoisesti näyttöä. Tutkimustietoa on karttunut niin liikunnan mahdollisuuksista aivosairauksien ja muiden sairauksien ennaltaehkäisyssä, kuin hoidossa, sekä aivan terveidenkin koehenkilöiden aivotoiminnan myönteisistä muutoksista liikunnan harrastamisen seurauksena. 

Säännöllisen liikkumisen, kuten reippaan kävelyn tai juoksun, on havaittu lisäävän kykyä valikoivaan tarkkaavaisuuteen ja kykyyn keskittyä. Oppiminen tehostuu, kun ensin on harrastettu hengästyttävää liikuntaa. Eräässä tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että säännöllisesti kuntoilleet selvisivät ongelmanratkaisutehtävistä vielä paremmin polkiessaan samalla kuntopyörää. Ehkä sinullakin on kokemus ajatusten vapaammasta virtaamisesta lenkkipolulla?

Säännöllisen kestävyysliikunnan on todettu suojaavan terveiden ihmisten päättelytoimintoja heikkenemiseltä ja jopa kehittävän muisti ja toiminnanohjaustoimintoja sekä asioiden käsittelynopeutta. Muun muassa muistin kannalta tärkeä osa aivoissamme, hippokampus, kasvaa kestävyysliikunnan harrastamisen seurauksena. Liikunnan on esitetty edistävän myös aivojen kasvutekijöiden lisääntymistä sekä neuroplastisuutta, eli aivojen kykyä sopeutua hyödyllisellä tavalla. Erityisesti kestävyysurheilu näyttäisi lisäävän sekä uusien neuronien syntymistä, että neuronien välisten yhteyksien syntymistä.

Intensiivisemmän liikkumisen aikana aivoihin vapautuu enemmän dopamiinia ja noradrenaliinia. Lisääntyneen dopamiinin ja noradrenaliinin vapautumisen vaikutuksesta keskittymiskyky parantuu liikunnan harrastamisen jälkeen ainakin joidenkin tuntien ajaksi. Juostessa myös aivoihin pumpatun veren määrä lisääntyy selvästi paikallaan olemiseen verrattuna. Aivot saavat siis enemmän happea ja ravintoa. Tämä selittänee jo osan liikunnan suotuisista vaikutuksia aivojen toimintaan. Liikkumalla säännöllisesti voi siis tulla jopa hieman älykkäämmäksi, kukin omissa rajoissamme tosin. 

Keskittymiskyvyn ja luovuuden lisäämiseksi Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen tiivistää kiinnostavassa ja helppolukuisessa kirjassaan Aivovoimaa muun muassa seuraavia ohjeita: liiku aamulla tai aamupäivällä, jotta vaikutus yltää työpäivään. Liiku vähintään 30 minuuttia, mieluiten 45 minuuttia kolme kertaa viikossa. Liiku intensiivisesti, juokse kävelyä mieluummin. Ehkä tähän liittyen on kuitenkin hyvä mainita, että erittäin kovan intensiteetin harjoitus tuottaa päinvastaisen tuloksen ja jopa haittaa hetkellisesti päättelytoimintojen suorituskykyä. Pidemmällä tähtäimellä hyötyjä saadaan myös raskaammasta liikkumisesta, kuten intervalliharjoittelusta. Kova fyysinen rasitus nostaa rajummin aivoperäisiä hermokasvutekijöitä. Vanhenemisen hidastamiseen näyttäisi kuitenkin riittävän myös hieman rauhallisempi ja lyhyempikin lenkki, mutta säännöllisesti toteutettuna.

Säännöllisen liikkumisen, tavallisen reippaan kävely- tai juoksulenkkeilyn avulla voit siis hoivata ja huoltaa, jopa kehittää arvokkainta ja korvaamattominta osaa kehossasi. Jos et ole liikkunut tähän mennessä kovin paljon, tarvitset malttia. Ensimmäisten lenkkien jälkeen olosi ei välttämättä vakuuta sinua uskomaan näitä kaikkia väitteitä. Lämpimästi suosittelen sinua kuitenkin jatkamaan, pienin askelin ja hitaasti liikunta-annosta kasvattaen. Samalla autat itseäsi palautumaan stressistä, hoivaat mielialaasi ja kehoasi kokonaisvaltaisesti, parannat unenlaatuasi ja miltä luultavammin alat voimaan paremmin. 

Lähdeviitelistauksen osalta säästän tässä kirjoituksessa itseäni, mutta kiinnostuneille voin vinkiksi mainita esimerkiksi Liikunnan Käypähoito -suosituksen, josta on löydettävissä myös listaus tutkimuksista suosituksen taustalla. Tässä lyhyessä tekstissäni oli vain pieni pintaraapaisu liikunnan vaikutuksista aivoihimme, toivottavasti se kuitenkin herätti sinua pohtimaan oman pääsi hyvinvointia, sillä se todella on arvokasta ja huolenpidon arvoista. 

Blogin kirjoittaja:

Kirsi Vehviläinen
psykologi