Kuormituspuheesta työn palkitsevaan ymmärrykseen

Kaikille meille työelämässä oleville, niin senioreille kuin untuvikoille, hyvä työkyky on olennainen osa työssä pärjäämistä ja työn aikaansaannosten kannalta tarpeellista. Hyvä työkyvyn ylläpito on edelleen tärkeää, vaikka työpaikkojen kehittämisen teemana se on ollut jo pitkään. Mutta riittäkö enää se, että huolehdimme työkyvystä, vai onko itse asiassa lähitulevaisuudessa oleellisempaa se, että tulkitsemme työtämme laajemmasta näkökulmasta? 

Tules-ongelmista työn kompleksisuuteen

Vuosikymmeniä sitten versoi ajatus siitä, että työkyky on kuin talo, jossa perustana on terveys, sen päälle rakentuvat ammatillinen osaaminen ja arvot sekä lopulta itse työ. Kun osaset ovat kunnossa, ja kun näihin seikkoihin kiinnitämme huomiota, pääsemme kiinni sujuvaan työn arkeen. Tuohon aikaan, lähes 30 vuotta sitten, meillä oli vahvoja merkkejä ikääntymisen aiheuttamista ongelmista. Samoin oli jo alkanut kollektiivisessa tietoisuudessamme kajastaa tieto tules-ongelmien kasaantumisesta.

Toinen malli, työkyvyn tasapainomalli, pyrki kuvaamaan työkykydilemmaa kahden ulottuvuuden suhteellisena tasapainotilana: yhtäältä yksittäisen työntekijän osaamisen ja työssä suoriutumisen sekä toisaalta työn asettamien vaatimusten (fyysinen, psyykkinen kyvykkyys) välillä. Näihin aikoihin myös työyhteisötyö, työyhteisön toimivuus, ilmapiiriongelmat ja työpaikkakiusaaminen alkoivat nousta osaksi työpaikkojen sanapilviä.

2020-luvun megatrendiä lienevät henkinen pahoinvointi, työn multitaskaus, infoähky sekä työtoiminnan kompleksisuuden lisääntyminen. On totta kai myös paljon hyviä tarinoita työn imusta, työssä onnistumisesta ja jopa kukoistuksesta. Digitaalisuuden ja monipaikkatyöskentelyn lisääntymisen ovat lähes kaikki omassa työssään kohdanneet. Monille nämä seikat näyttäytyvät voimaannuttavina. Näitä palkitsevia tarinoita emme saa myöskään unohtaa, jotta tulkintamme ei vääristy. Tarinoista tuntuvat tosin usein nousevan esiin ne kertomukset, joissa kuormitus, väsymys ja uupumus ovat monesti läsnä. Työkykyongelmien äärellä olemme kohtalaisen yksin, mutta työn muutosten ja muokkaamisen äärellä meitä on monta ja meitä on moneksi.

Luoko tekoäly johtamiseen harhaista tulevaisuutta?

Elokuun lopulla 2022 työelämäfoorumissa Alf Rehn esitti visiota tulevaisuuden tekoälyjohtajuudesta ja johtajuuden muotoutumisesta. Tulevaisuuden tekoäly tekee monia asioita paremmin kuin hyvä johtaja tai lähijohtaja. Eri ikäisten johtaminen, moninaisuuden johtaminen ja johtajuuden automatisointi ovat jo käynnissä olevia kehityskulkuja, joiden kattavuus ja merkityksellisyys vain kasvavat.  

Lähitulevaisuuden kehityskulkujen suhteellinen haltuunotto vaatii meiltä resilienssiä, uteliasta mieltä, oppimisen uusia sisältöjä ja malleja sekä asioiden ajattelemista uusiksi. Jaettu tavoite on kulkea pois työn kuormituspuheesta kohti työn palkitsevuutta, ehkäpä kukoistusta. Tämä vaatii kurkistamista perinteisen työkykyajattelun tuolle puolelle. Pystyvyys johonkin työhön on meidän ajattelussa vielä kovin vahvasti kytköksissä tekijän terveydentilaan ja fyysis-psyykkiseen suorituskykyyn. Medikaalinen ja yksilöpainotteinen ymmärrys dominoi meidän tulkintoja siitä, mihin työhön kykenemme tai emme kykene. Monipaikkatyöskentely, erilaiset työaikamallit ja vaikkapa uudenlaiset työn ansaintalogiikat tuovat perinteiseen ajatteluun lisämausteita tavalla, joka kyseenalaistaa meidän tulkintaamme siitä, kuka kykenee ja kuka ei kykene. 

Jotta pääsemme palkitsevan työn kehityspolulle, tarvitsemme työpaikoilla muutakin kuin eri osatekijöiden ja talon osasten yhteen liittämistä. Toimimmepa me millaisella alalla ja millaisella työidentiteetillä tahansa, asioiden kytkennät ja toimintamme tarkoitukset voivat keikahtaa nurinniskoin ja tulokset voivat yllättää.

Tekoälyn varaan on paljon laskettu, mutta onko tämä teknologiausko tuottamassa meille osin harhaista tulevaisuutta? Ilmastomuutoksen ehkäisyssä yhteiskuntien vihreä siirtymä vaikuttaa olevan kehityksen valtavirtaa, mutta on myös vahvoja epäilyjä tämän valtavirran ekologisesta kestävyydestä. Työn palkitsevassa kehittämisessä teknologia toki auttaa, mutta syvällisemmin, kukoistavan työn rakentaminen nojautuu oppimisen läpinäkyvyyteen ja vahvan luottamus- ja uskalluspääoman hyödyntämiseen.

Vaikka erilaisten sovellusten hallinta on vahva osa jokaisen työnhallinnan tunnetta, vielä oleellisempaa on kohdata teknologiaratkaisujen takana oleva kollektiivinen ajatusmalli ja ihmisten yhteistoiminnan tuottama lisäarvo. Työssä tapahtuvat viestintä- ja vuorovaikutusprosessien ohjaaminen ja käytännön ratkaisut edustavat tässä kukoistavan työn kovaa ydintä. Näin tekevät työpaikat ovat luultavasti jatkossakin niitä työnantajia, jotka saavat osaavaa väkeä töihinsä. Näin toimivat työpaikat ovat niitä, joiden rohkeutta ja uskallusta ehkäpä kadehdimme, ja joiden luottamustaso on verrokkina muille. Luottamusta emme voi ulkoistaa, sen paikka ja aika on uusinnettava joka päivä.

Blogin kirjoittaja:

Veijo Ojanaho, työelämän kehittäjä
Kokemusta niin esihenkilöiden valmennuksesta kuin yksilöiden työuran tuunaamisesta lähes neljännesvuosisadan verran