Kolme vinkkiä esimiehelle kiusaamisen estämiseksi

Kiusatuksi tulemisen taustalla on monia tekijöitä. Jotkut niistä liittyvät ”oikeisiin” faktoihin, esimerkiksi toisen selän takana tapahtuvaan kunnian loukkaamiseen. Useimmiten tekijät kuitenkin liittyvät työpaikan kulttuuriin pesiytyneisiin toimintatapoihin, joiden ohjaamina suljetaan silmät kiusaamiselta tai hoidetaan ongelmaa näennäisesti todellisen ytimen jäädessä ratkaisematta.  

Joskus taustalla ovat kiusaajan ja kiusatun elämän historian kokemukset, jotka ohjaavat tunnetasolla reagointia ja toimintaa. Näistä ikävin on ”kyllä leijona antiloopin tunnistaa-ilmiö”. Jos olet ollut lapsuuden perheessä tai ympäristössä hyökkäävä leijona tai pakeneva antilooppi, voi tämä ohjata tunnereaktiosi kautta toimintaasi myös aikuisena. 

Vinkki yksi - ennakoi ja havainnoi

Esimies on vastuussa ryhmänsä tuloksesta ja työhyvinvoinnista. Kun hän tunnistaa vastuunsa ja pysyy roolissaan, on kiusaamiselle hyvin vähän liikkumatilaa tarjolla. Näin toimien hän varmistaa tavan takaa, että alaiset tietävät mitä heiltä odotetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Heillä on myös toimivat puitteet työn tekemiselle ja asianmukaiset foorumit keskinäiselle keskustelulle työn tekemiseen liittyen.

On myös tärkeää, että ryhmällä on selkeät pelinsäännöt sille, millainen toiminta on hyväksyttävää. Lisäksi kaikkien on tiedettävä, kuinka toimimattomuuksiin puututaan. Toimimattomuuksiin puuttuminen on esimiestyön haasteellisin homma. Jos ei sitä tee, mahdollistaa kiusaamisen vallalle pääsyn ja leviämisen.

Vinkki kaksi - tunnista ja toimi

Kaikissa työyhteisöissä on välillä kompastuskiviä ja konfliktien aihioita. Esimiehen tehtävänä on tunnistaa ”palaneen käry” varhaisessa vaiheessa. Ei kuitenkaan kannata suin päin diagnosoida jota kuta kiusaajaksi tai kiusatuksi. Ensivaikutelmaan ei tässä tapauksessa voi luottaa.

Vaikka esimies ajattelee olevansa tasapuolinen, on tärkeää pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä oikeasti ajattelee palaneen käryn taustalla olevan. On myös tunnusteltava, onko oma tunnemuisti vaikuttamassa ajatteluun. Tämä ryhtiliike auttaa näkemään tilannetta neutraalimmin ja päätymään oikeisiin jatkotoimiin.

Jos esimies kokee olevansa kiusattu, on hyvä varmistaa alaisen kokemus tavoitteiden, vastuiden ja roolien selkeydestä. Josko hän olettaa tekevänsä kaiken oikein, mutta esimiehen näkökulmasta näin ei ole. Jos tilanne jatkuu, on tärkeää keskustella oman esimiehen kanssa ensin kiusatuksi tulemisen havainnostaan. Parhaassa tapauksessa oman esimiehen tuella vahvistuneena pystyy ottamaan kiusaamisen kokemuksen puheeksi alaisensa kanssa.

Vinkki kolme - käytä ulkopuolista tukea

Jos kaikesta huolimatta tilanne näyttää menevän umpisolmuun, on järkevää käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua hyväkseen. Tässä varoituksen sana – käytä vain sellaista tukea, jonka laatuun voit luottaa.

Työterveyshuolto on luonnollinen asiantuntija-apu. Laajaan otantaan perustuen joudun toteamaan, että heillä on ikävän usein hyvin yksilökeskeinen lähestymistapa, joka vaikeuttaa pulmatilanteen ratkaisua esimiehen kokiessa kiusaamista. Juuri sinun työterveyshuoltosi voi kuitenkin olla tästä yleisestä linjasta poikkeava, mutta tarkasta se ensin.

Työyhteisösovittelu on oivallinen apu solmuun menneiden tilanteiden avaamiseksi. Onnistuminen edellyttää sovittelijan vahvaa omaa kokemusta johtamisen maailmasta. Hän kuuntelee molempia tai kaikkia osapuolia. Jos omaa kokemusta ei ole sekä alaisen että esimiehen roolista, voi hän huomaamattaan samaistua juuri alaisen rooliin. Silloin neutraalius on vaakalaudalla onnistumisen halusta huolimatta. Jokainen selvitetty pulmatilanne vahvistaa esimiehen ammatillista osaamista ja vähentää jatkossa kiusatuksi tulemista. Näin koko työyhteisön työrauha on yhä paremmin turvattu!

Blogin kirjoittaja:​​​​​​

Pirkko-Liisa Hyttinen
työelämän kehittäjä, työ- ja organisaatiopsykologi, PsT