Ajattele ennen kuin toimit

Kohtaan usein työyhteisöjä, joissa selvitellään vuorovaikutussotkuja – kuten he niitä nimittävät. Näiden sotkujen taustat ovat moninaiset, mutta ikävän usein syytä voi kuvata lausahduksella ”koskaan ei ole aikaa tehdä hyvin, mutta aina on aikaa tehdä uudelleen”. Ihmisten välisissä pulmissa tuo uudelleen tekeminen voi kestää vuosia, eikä aina sittenkään onnistu.

Esimerkkejäkö? Tyypillinen tilanne vuorovaikutuspulmien taustalla liittyy jatkuvassa liikkeessä olevaan ympäristöön, joka edellyttää muutoksia myös työyhteisön sisäisessä rakenteessa. Niinpä sitten todetaan tarve tehtävien ja sisäisten vastuiden muutoksille – mutta ei muisteta kertoa niistä kaikille osallisille. Hän, joka jää tiedon ulkopuolelle loukkaantuu, eikä halua sitoutua uusiin vastuisiin. Yhteistyön rattaisiin tulee hiekan jyviä, ja tuottavuus kärsii työhyvinvoinnista puhumattakaan.

Useinkin tilanteita aletaan purkaa työyhteisöissä sitten, kun monet ihmiset ovat alkaneet reagoida uupuen, riidelleen, eristäytyen tai pois lähtien. Sanottuja sanoja ei saa takaisin. Ne ovat myös aktivoineet tunnemylläkän, joka on ehkä muuttanut alkuperäiset sanatkin ihan uuteen kehikkoon.

On selvää, ettei tällaista tilannetta oikeasti korjata ilman muutoksia rakenteissa ja tehtävänkuvissa. Selvittelyissä kuitenkin on aina katsottava tulevaisuuteen ja siihen, kuinka vähimmällä vaivalla on hyvinvointi palautettavissa tasapainoon ja tuottavuus kohdalleen.

Mietin usein sitä menetetyn energian määrää, joka suunnataan sisäisten pulmien selvittämiseen. Jos se kaikki suunnattaisiin toiminnan kehittämiseen, olisi moni bisnes ihan toisessa kuosissa – puhumattakaan julkisten organisaatioiden tuotosta. Enkä voi välttyä ajatukselta, miten paljon pidemmällä tämä yritys nimeltä Suomi olisi, jos ei pääministerin tarvitsisi jatkuvasti koota uusia selontekoja milloin mistäkin sukulaisten toimista, jotka ovat valtion kokonaisuuden näkökulmasta kuin itikan jätöksiä valtameressä.

Helpoin keino välttää vuorovaikutussotkuja on ajatella ennen kuin toimii. Tämä onkin melkoinen haaste sometuksen ja jatkuvan liikkeen maailmassa. Ajatteluaika ei kuitenkaan saa olla liian pitkä – silloinkin ne sotkut syntyvät. Johtaminen on tasapainotaiteilua, usein ilman turvaverkkoa. Siksikin kannattaa tsekata, tuliko kaikki huomioitua ennen ratkaisun julistamista.

Ettei käy niin kuin Nalle Puhille, joka huomasi ajattelevansa sellaisia asioita, jotka ovat aivan asiallisia silloin, kun ovat vielä päässä, mutta muuttuvat kokonaan, kun ne tulevat esiin kaikkien nähtäviin.

Blogin kirjoittaja:​​​​​​

Pirkko-Liisa Hyttinen
työelämän kehittäjä, työ- ja organisaatiopsykologi, PsT